Puvustus ja propit

VAATTEET

Pelissä ei tavoitella autenttisuutta, eli pikkutarkkaa ajanmukaisuutta. Yleispätevinä ohjenuorina hahmon vaatetusta miettiessä voisi pitää muutamaa pääkohtaa:

     - Vaatteiden materiaalit puuvillaa, pellavaa yms luonnonkuituja. (tai mahdollisimman hyviä jäljitelmiä)

  

    - Ei printtikuoseja, suositaan mahdollisimman luonnonläheistä yksiväristä väritystä (esim harmaa, ruskea, luonnonvalkea, murretut sävyt).

    - Alusmekko/paita ja päällyshame ovat ihan oiva vaateparsi. Asua voi halutessaan täydentää hartiahuivilla tai esiliinalla. Myös keskiaikaiset asut käyvät, sillä Suomi oli vielä 1500-luvulla varsin keskiaikainen maa ja huomattavasti jäljessä Euroopan muodista. 

     - Naiduilla naisilla ovat hiukset peitettyinä huivilla, neidoilla pää on paljas ja tukka palmikoilla/nauhalla sidottu tai muuten siististi laitettu.

    - Kengät voivat olla nahkaiset tossut, puukengät, tuohivirsut tai vaikka naamioidut kumisaappaat. Kenkien kannattaa olla kuitenkin ennenkaikkea tukevat ja mukavat, sillä peli tapahtuu maastossa.

Ote artikkelista Arkea ja juhlaa Flemingien mailla: ”Aittoja vartioivat ja niiden sisältöä kartuttivat emäntä ja hänen palvelijattarensa ja piikansa.[lxix] Pellavakankaista suuri osa kudottiin 1500-luvulla kotona, ja kartanoiden piikojen ja naistyöläisten tuotanto ylitti usein oman tarpeen. Filippa Flemingin jäämistössä 99 kyynärää valkaistua, 79 kyynärää valkaisematonta ja saman verran karkeaa kotikutoista pellavaa. Kangasta käytettiin vaihdon välineenä ja palkan maksussa: hienompi väki sai värjättyä ja helpommin kuositettavaa verkaa, alemmat palvelijat sarkaa.[lxx] Samalla tavoin aatelisperhe nautti höyhenpatjojen ja moniväristen ryijyjen mukavuuksista, kun taas palvelusväki nukkui vanhoilla tai vaatimattomammilla ryijyillä ja peitteillä[lxxi]. Kartanon asukkaiden asema näkyi siis sekä ruokavaliossa, vaatetuksessa että vuodevaatteissa.

Aatelisnaisenkin arkiasuna on 1500-luvulla todennäköisesti ollut vielä verkainen röijy-hame -yhdistelmä, mutta vuosisadan kuluessa asusteet muuttuivat entistä loisteliaammiksi.”

(http://www.helsinki.fi/mm/suitia/fleming.htm)

Suosittelen lukemaan artikkelin, vaikka se kuvaakin aateliston elämäntapaa ennemmin kuin maaseudun väestön, jota larpissa kuvataan.

Muutamia vinkkejä ja virikkeitä hahmojen pukeutumiseen alla olevista linkeistä (Huom. suurin osa vinkkiasuista on puhtaasti keskiaikaisia):

http://kaspaikkakerholaisetturku.blogspot.com/2012/01/keskiaikainen-turku.html

http://amnellinlucia.blogspot.com/2012/03/toolo-tolo-thola-keskiajalla.html

http://www.flickr.com/photos/amnellanna/7031495511/

http://cc.oulu.fi/~jek/puvuista.html

PROPIT

Propit ovat hahmolle tai peliin kuuluvaa tarpeistoa. Oleellisimmat pelissämme ovat varmastikin omat eväät, juomapullo/-leili ja ruokailuvälineet ( sekä puukko). Kaikki kuksat, saviastiat ynnä muut sellaiset soveltuvat mitä mainioimmin ruokailuun. Minkä tahansa juomapullon saa naamioitua riittävästi sujauttamalla sen kangaspussiin tai villasukkaan. Huopa, mahdolliset lisä-/vaihtovaatteet ynnä muut varusteet lisäävät mukavuutta, mutteivät ole täysin välttämättömiä

Tavaroita voi kuljettaa nahkalaukuissa, kangaspussukoissa, nyyteissä ja nyssäköissä. Ainakin yksi pussi tai laukku kannattaa ottaa mukaan, sillä pelissä on mukava voida kuljettaa mukana käden ulottuvilla hahmopaperia, hyttysmyrkkyä, mahdollisia pelimaailmaan soveltumattomia pikkuesineitä ja eväitä.

Erilaiset käsityöt ovat tervetulleita lisiä peliin, jos joku harrastaa suht alkukantaisia näperryksiä. Kehrääminen, kutominen, lauta- tai pirtanauhojen pakertaminen tai vaikka veistely ovat erinomaisia tapoja saada käsille tekemistä ja jutun juurta hahmoille tyveniin hetkiin.

Lyhytkuvaukset hahmoista

Jatulin Annikki – Jatulin talon emäntä, Maarian ja Mataleenan äiti. Jämäkkänä taloudenpitäjänä ja lujaluontoisena naisena tunnettu Annikki kutsutaan kylällä hätiin, kun lapsenpäästössä, vasikoinnissa tai kyyn pureman hoidossa tarvitaan apua.

Jatulin Maaria – Annikin vanhin tytär, Mataleenan sisar, Nivalan Reetan miniä. Nai Nivalan Uotin viime kesänä ja muutti Nivalaan miniäksi. Kunnollinen, työteliäs nuori nainen, jolla on aiemmin ollut nauru herkässä. Jälkikasvua Uotille ja Maarialle ei ole vielä siunaantunut, mikä selittänee Maarian vakavoituneen olemuksen.

Jatulin Mataleena – Annikin nuorempi tytär, Maarian sisar. Rauhallinen ja vakava nuori nainen, joka ilmeisimmin seuraa äitinsä jäljissä lääkinnän tuntemuksessa. Kulkee äitinsä mukana hoitamassa tarvitsevia ja on omaksunut myös äitinsä tavan tokaista asiat suoraan ja jämäkästi tarvittaessa.

Nivalan Reeta – Nivalan talon emäntä, Uotin, Nuutin ja Raunin äiti. Jatulin Maarian anoppi. Lämmin ja vieraanvarainen nainen, jolla on hyvä sana lausuttavana jokaiselle, avoin syli lapsille ja leivän pala nälkäiselle.

Nivalan Rauni – Reetan tytär. Rauni on äitinsä silmäterä, kahden rasavillin pojan nuorin sisko. Rauni vietti muutaman vuodenkierron piikomassa naapuripitäjässä, mutta palasi kotiin eikä ole vielä mennyt miehelään. Rauni on veljiensä kolttosilla karaisema ja näiden tempauksissa mukana ryvettynyt villikko, joka nuorempana hankkiutui jos jonkinlaisiin hankaluuksiin. Sittemmin Rauni on aikuistunut, vaikkei kokonaan ole villikon mainettaan karistanut.

Liisi – Liisi piikoo Jatulissa. Hän on lampuodin tytär, joka saapui nuorena piiaksi Jatuliin. Hän avioitui sittemmin, mutta jäi pian leskeksi. Vailla suurempaa omaisuutta ja jälkikasvua, hän palasi takaisin Jatulin ylöspitoon. Liisi on piiaksi itsenäinen ja itsepäinen, mutta tätä siedetään hänen osaavuutensa ja ahkeruutensa takia.

Rikiina – Rikiina on ollut piikana Nivalassa iät ja ajat, jo vanhan emännän aikaan. Rikiinalla on selkeä näkemys talouden toiminnasta, ja toisinaan saadaankin Nivalan mäellä todistaa emännän ja piian kovaäänistä neuvottelua talon tavoista.

Kuppari-Saara – Kuppari-Saara kiertää talosta taloon ja kylästä kylään. Hänen mukanaan kulkevat kuulumiset, uutiset ja juorut. Eukko on hieman höperö, mutta otetaan ilolla vastaan isommissakin taloissa hänen vetreyttävien näppiensä ja mittavien juoruvarantojensa takia.

Akviliina – Akviliina on Kuppari-Saaran mukana kulkeva vähäväkinen nuori nainen. On arvailujen varassa, onko Akviliina Saaran tytär, oppityttö vai mikä. Uneksivan katseensa, omituisten puheittensa ja irtolaistaustansa takia Akviliinasta kulkee monenmoisia juttuja peikkojen vaihdokkaasta kadonneeseen kuninkaan tyttäreen.

Lastikka – Lastikka on ruotuakka, joka on päätynyt Nivalaan seinänvieruspenkille torkkumaan. Lastikka tuntee metsänväet ja kummitusjutut, joten hän usein saa kiitollista yleisöä talven pitkinä iltoina. Kesällä Lastikka istuskelee pyykkirannassa turinoimassa tai paimenessa vuoleskelemassa pajupillejä. Hyväntahtoinen muori on myös verraton lastenvahti.

Aikatauluja ja tietoa pelistä

Pelipäivä on lauantai 4.8. Peli kestää koko päivän (saapuminen pelipaikalle puolilta päivin, kotiin lähtö iltasella) saapumisineen, alkuvalmisteluineen ja loppupurkuineen. Ennen peliä ohjaan koko peliporukalle pari lämmittelevää ja hahmoon ohjaavaa draamallista harjoitusta.

Pelipaikka on edelleen pohdinnassa ja selviää kesän kuluessa. Paikkaa etsin Tampere-Hämeenlinna-Nastola -kolmiosta. Larppi toteutetaan luonnossa, mahdollisuuksien mukaan pelipaikalla on myös säänsuojaa.

Seuraavaksi luon karkean juoni- ja ihmissuhdekuvion tarvittavalle määrälle hahmoja, jotta jokaisella olisi pelissä tarpeeksi kiinnekohtia ja tekemistä sekä hahmottelen tapahtuma-aikaa sekä -paikkaa tarkemmin. Kirjoitan  yleiskuvauksen pelihetken todellisuudesta ja kustakin hahmosta lyhyen kuvauksen, josta ilmenee mm. nimi, ikä, ammatti tai asema sekä yleiskuvaus henkilöstä. Tapahtuma-ajan ja hahmokuvaukset julkaistaan blogissa. Näistä kuvauksista pelaajat valitsevat pari-kolme kiinnostavaa ja lähettävät sitovan ilmoittautumisen hahmotoiveiden kera minulle sähköpostitse toukokuun loppuun mennessä. Hahmotoiveita mahdollisuuksien mukaan noudattaen teen hahmojaon ja alan kirjoittaa varsinaisia hahmoja. Poikkeuksena ne sovitusti epävarmat pelaajat, jotka saavat hahmonsa, kun peliin tulo varmistuu. Epävarmoja ei koske sitova ilmoittautumisaika, mutta he eivät voi myöskään esittää hahmotoivetta.

Touko- ja kesäkuun aikana julkaisen blogissa yleisiä pukeutumisohjeita ja vinkkejä sekä muuta maailman/ajankuvaan liittyvää asiaa. Pelisäännöt kirjoitan ja julkaisen viimeistään kesäkuussa.

Valmiit hahmot lähetetään pelaajille viimeistään heinäkuun 15. päivä mennessä.

Hahmojaon jälkeen pelaajat voivat alkaa pohtimaan hahmonsa vaatetusta, olemusta, historiaa ja luonnetta. Osan määrää hahmokuvaus, osan pääsee pelaaja päättämään itse. Pelinjohtajan kanssa voi neuvotella, pähkiä, kehitellä uusia ideoita ja ylipäätään muokata hahmoa omakseen - omien resurssien puitteissa.

Varsinainen puvustus ja propit (=tarve-esineistöä) kannattaa tehdä/hankkia hyvissä ajoin, mutta viimeistään hetikohta saatuaan valmiin hahmon. Puvustus kannattaa suunnitella maasto- ja sääolot huomioiden.

***

Yleistä tietoa larppaamisesta:
http://www.larp.fi/wiki/Larppaaminen/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Live-roolipelaaminen
http://www.utuonline.fi/sisalto/artikkeli/roolipelaaja_kavahtaa_maarittelya.html
http://www.vasemmistonuoret.fi/libero/paperitahdet/2005/01_2005/situaatio.html

Larp-kalenterissa ilmoitetaan useimmista järjestettävistä peleistä:
http://www.larp.fi/kalenteri.html